PYKÄLÄT

Ulosoton rakenneuudistus etenee

Nykyinen 22 virastoa käsittävä ulosottoverkosto kihlakunnanvouteineen saattaa parin vuoden kuluttua olla historiaa, jos pitkään valmisteilla ollut ulosoton rakenneuudistus toteutuu nyt suunnitellussa muodossa. 

Ulosoton rakenneuudistus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2019 alusta.

Ulosoton rakenneuudistus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2019 alusta.

Ulosoton rakenneuudistusta on valmisteltu Valtakunnanvoudinvirastossa jo useamman vuoden ajan. Työryhmän valmistelemat ehdotukset ulosoton organisaation ja toimintatapojen muutoksista olivat lausuntokierroksella kesällä ja mietintö valmistui syksyllä 2017.

Uudistuksessa pyritään tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen mittavilla muutoksilla: nykyiset 22 ulosottovirastoa ja Valtakunnanvoudinvirasto esitetään yhdistettäväksi yhdeksi valtakunnalliseksi ulosotto-organisaatioksi, jolle tulisi keskushallinto. Kihlakunnanulosottomiesten virkanimike muutettaisiin ulosottoylitarkastajiksi.

Uudistuksen myötä ulosoton tehtävät jaettaisiin uudella tavalla: täytäntöönpano ehdotetaan jaettavaksi laajaan täytäntöönpanoon, perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon.

Laajaa täytäntöönpanoa toimitettaisiin jatkossa viidessä alueellisessa toimintayksikössä ja erityistäytäntöönpanoa ja perustäytäntöönpanoa toimitettaisiin omissa yksiköissään.

Lisää erikoistumista ulosottoon

Perustäytäntöönpanossa olisi kyse sellaisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpanosta, jotka voidaan käsitellä velallista tapaamatta, nopeasti ja sähköisin menetelmin. Ulosmitattava omaisuus olisi tuloa tai omaisuutta, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Perustäytäntöönpanoa toimittaisi uusi virkamiesryhmä, ulosottotarkastajat.

Jos on todennäköistä, ettei saataville kerry täyttä suoritusta kohtuullisessa ajassa, esimerkiksi 6 kuukaudessa, velallisen ulosottoasiat siirrettäisiin laajaan täytäntöönpanoon.

Laaja täytäntöönpano kattaisi kaikki ulosotolle kuuluvat velvoitteet ja turvaamistoimet, mm. realisoitavan omaisuuden ulosmittauksen ja myynnin ja sekä esimerkiksi häätöjen täytäntöönpanon. Laajan täytäntöönpanon ulosottomiehet erikoistuisivat enemmän selvitystyötä vaativien ulosottoasioiden hoitamiseen.

Erityistäytäntöönpano vastaisi puolestaan nykyistä ulosoton erikoisperintää eli se keskittyisi tapauksiin, joissa jo velallisen varallisuusaseman selvittäminen edellyttää paljon työtä ja erityisosaamista. Näissä tapauksissa velallisilla on usein kytkentöjä harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen.

Tuo säätöjä, mutta heikentääkö ulosoton tehokkuutta?

Vastaava ulosottomies ei enää määräytyisi velallisen asuin-, koti- tai toimipaikan sijainnin mukaan, minkä johdosta velallisella ei aina olisi mahdollisuutta päästä tapaamaan vastaavaa ulosottomiestä henkilökohtaisesti. Rakenneuudistuksen yhteydessä on kuitenkin tarkoitus lisätä ulosoton sähköisiä asiointipalveluja.

Vaikka asiakkaan ulosottoasioita voitaisiin jatkossa käsitellä useampien ulosottomiesten kesken, vastaavan ulosottomiehen järjestelmästä ei ole tarkoitus luopua.

Säästölähtökohdista suunniteltua rakenneuudistusta on moitittu mm. siksi, että sen on katsottu vaarantavan täytäntöönpanon tehokkuuden. Erityisesti asioiden jakaminen rutiiniasioihin ja vaativampiin asioihin on nähty käytännössä hankalaksi ja ylimääräistä työtä aiheuttavaksi.

Lakiesitys on parhaillaan valmisteltavana oikeusministeriössä. Jotta uusi laki saataisiin voimaan tavoiteaikataulussa eli vuoden 2019 alussa, hallituksen esitys pitäisi saada eduskunnan käsiteltäväksi vielä kevään aikana.

9.2.2018
Ella-Riikka Normasto
Varatuomari, Lindorff Oy
ella-riikka.normasto@lindorff.com

Työtä saava voi lykätä palkan ulosmittausta

Perintä ei ole ikuista

Ulosottovelallisen työllistymisen kannustinloukut arvioitaviksi