PYKÄLÄT

Selvitys: Tarvitsemmeko positiivisen luottorekisterin?

Oikeusministeriö käynnisti joulukuun alussa selvityksen, jossa arvioidaan positiivisen luottorekisterin perustamisen vaikutuksia. Tulosten perusteella päätetään, aletaanko Suomessa uudistaa nykyistä luottotietojärjestelmää.

Oikeusministeriön työryhmä selvittää tarvetta positiiviselle luottorekisterille.

Oikeusministeriön työryhmä selvittää tarvetta positiiviselle luottorekisterille.

Positiivinen luottorekisteri on reaaliaikaisesti päivittyvä järjestelmä, johon kootaan keskeiset luotonhakuun vaikuttavat tekijät. Pankki tai muu luotonantaja näkee rekisteristä asiakkaan mahdollisten maksuhäiriöiden lisäksi luotonhakijan lainamäärät, pääomat sekä tulot. Näin positiivinen luottorekisteri toimii ainakin Ruotsissa.

Rekisterissä olevien tietojen perusteella voidaan tehdä sekä luotonantajan että luotonhakijan kannalta kestävämpiä uottopäätöksiä.

Suomessa nykyisistä luottorekisteristereistä selviävät kuluttajista vain mahdolliset maksuhäiriöt – jotka nekin rekisteröidään useimmissa tapauksissa vasta viiveellä, kun velka on jo käsitelty oikeudessa tai se on ulosotossa.

Yritysoikeuden professori, pitkään pankki- ja finanssialalla vaikuttanut Erkki Kontkanen selvittää kesäkuun loppuun mennessä, mitkä ovat nykyisen järjestelmän ongelmakohdat ja oleellisimmat muutostarpeet. Positiivisen luottorekisterin tietosuojaa, kuten rekisteröityjen asemaa ja oikeuksia, selvittää asianajaja Jukka Lång.

Ylivelkaantuminen paremmin haltuun

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan asiasta on nyt tarpeen tehdä selvitys, jossa arvioidaan luottotietojärjestelmän toimivuutta kaikkien osapuolten näkökulmasta. Ministerin mukaan positiivisen luottotietojärjestelmän selvittäminen on osa ylivelkaantumiseen hallintaan liittyvää kokonaisuutta, johon kuuluvat myös pikaluottojen sääntely sekä yrittäjän velkavastuusta vapautumisen kysymykset.

Selvityksessä haetaan vastauksia muun muassa siihen, millainen luottotietojärjestelmän keskeisen tietosisälön pitäisi olla, eli mitä positiivisia luottotietoja luotonantajilla pitäisi olla käytettävissään ja mihin tarkoituksiin niitä voitaisiin käyttää.

Selvityksessä arvioidaan myös luottotietojärjestelmän tekniset vaihtoehdot: onko se keskitetty välitysjärjestelmä vai luotonantajien tietojenvaihtojärjestelmä. Samoin selvitetään tietojärjestelmien perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ja niiden jakaminen toimijoiden kesken.

Keskeiset toimijat kannattavat positiivista rekisteriä

Edellisen kerran oikeusministeriö arvioi positiivisen luottotietorekisterin perustamista viisi vuotta sitten. Silloin rekisterin perustamista ei pidetty hyvänä, koska EU:ssa oli tuolloin tekeillä uusi tietosuoja-asetus (GDPR, General Data Protection Regulation), joka määrää, mitä tietoja ja miten erilaisiin rekistereihin saadaan kerätä. Tämä asetus tulee Suomessa voimaan toukokuun 2018 lopussa.

Viime vuonna positiivista luottorekisteriä ryhtyivät tukemaan muun muassa Finanssiala ry, Finanssivalvonta sekä Suomen Pankki. Myös suuri osa kansanedustajista kannattaa ekisterin perustamista.

Finanssiala on korostanut, että luottotietorekisterin tulee toimia vastavuoroisesti niin, että sinne tietoja reaaliaikaisesti antavat toimijat ovat oikeutettuja hyödyntämään sen tietoja. Samalla pitää pyrkiä siihen, että rekisteri kattaa mahdollisimman hyvin erilaiset ammattimaiset luotonantajat. Finanssialan mukaan rekisteriin voisi ottaa valikoiden mallia muun muassa Ruotsista.

23.1.2018
Teksti: Jukka Nortio

Ruotsin positiivinen luotto­rekisteri näyttää mallia Suomelle

Maksuhäiriömerkintä, ystävä vai vihollinen?