KASVUN KUMPPANI

Soudun huipulle tähtäävä Eeva Karppinen: Pieni ero esiin datan avulla

Soudun terävimpään kärkeen kuuluvan Eeva Karppisen kuntoa hiotaan omien tuntemusten ja valmentajan silmän lisäksi erilaisilla testeillä. Datan kerääminen ja sen analysointi auttavat saavuttamaan vaativat tavoitteet huippu-urheilussakin.

Eeva Karppinen

Maanantaina 25.9. olympiasoudun MM-kisaurakan aloittava Eeva Karppinen sanoo olevansa urheilijanakin analyyttinen.

Soudun suomenmestari ja maailmancup-kisoissa tänä vuonna kahdentoista parhaan joukkoon sijoittunut Eeva Karppinen keskittyy parhaillaan Floridan Sarasotassa 24.9.–1.10.2017 pidettäviin olympiasoudun MM-kisoihin.

Päivätyö Lindorffin data-analyytikkona on siis hetkeksi katkolla. Työssään Karppinen tuottaa skenaarioita ja ennusteita luotonhallinnan prosessien kehittämiseksi. Erilaiset mittaukset ja datan analysointi on osa Karppisen elämää myös huippu-urheilijana.

– Perusasioiden pitää olla tietenkin kunnossa, ilman niitä mistään fysiologisista mittauksista ei ole apua. Mutta ilman mittauksia ei ole huippuvalmennusta, Karppisen valmentaja, olympiasoudun valmennuspäällikkö Ilona Hiltunen sanoo.

Soutu on kestävyyslaji ja rankka sellainen: olympialuokkien soutumatka on 2 000 metriä ja siitä valtaosa on aerobista kestävyyttä vaativaa työtä. Vesi ja tuuli tuovat oman vastuksensa. Syke nousee suorituksessa maksimiin, ja maitohappolukemat ovat soudun jälkeen hyvin korkeita. Siksi erilaiset kuntoa kontrolloivat mittaukset ovat tärkeitä harjoittelun tasapainottamisessa.

– Näemme niistä muun muassa sen, ovatko Eevan harjoitukset sopivalla tasolla, vai esimerkiksi liian hiljaisia tai kovia.

Liian kova harjoitustahti voi johtaa ylikuntoon, kuten Karppiselle kävi muutama vuosi sitten.

– Eeva tykkää treenata. Tuolloin hän treenasi liian kovaa eikä ehtinyt palautua, Hiltunen kertoo. Nykyisin tällainen kehitys voidaan tunnistaa mittaustuloksista.

Onko soutajan työjärjestys oikea?

Soutu on paitsi fyysinen myös tekninen laji. Biomekaniikkaa kuten soutajan liikeratoja tutkimalla voidaan optimoida voimankäyttöä ja lihastyötä. Karppisen harjotteluun biomekaniikkatestit kuuluvat muutaman kerran vuodessa.

– Kehoon ja välineisiin kiinnitettävillä antureilla tarkkaillaan muun muassa jalkojen nopeutta, keskivartalon kestävyyttä ja sitä, tekevätkö molemmat puolet yhtä paljon töitä, Karppinen selventää.

Testeissä mitataan muun muassa airon taipumista, josta voidaan päätellä voimankäyttöä. Penkin ja selän liikkeitä mittaamalla taas voidaan selvittää, kuinka nopeasti jalat ja vartalo tekevät työtä.

– Soudussa on tavoitteena, että jalat aloittavat työn. Mittauksista voimme analysoida, onko työjärjestys oikea, ja alkavatko eri vaiheet oikeaan aikaan. Harjoittelusta saadaan laadukkaampaa. Kun tietää, että kaikki on kunnossa, se kasvattaa itsetuntoa, Hiltunen kertoo.

Milloin soutaja tekee ”negatiivista työtä”?

Karppisen harjoitusten perusvälineistöön kuuluvat myös sykemittari ja soututreeneissä gps-mittari, joka mittaa soututahtia eli vetojen määrää minuutissa. Viikoittain Karppiselta mitataan laktaatti- eli maitohappopitoisuudet, jotka kertovat treenien tehon ja palautumisen onnistumisesta. Kuuden viikon välein kartoitetaan peruskestävyyttä ja maksimimaalista hapenottokykyä.

Oleellinen osa huippu-urheilijan harjoitusrutiineja ovat suoritusten videoinnit. Videolta nähdään tekniset virheet, väärät asennot tai esimerkiksi negatiivinen työ, joka tarkoittaa kaikkea sitä liikettä, joka ei vie venettä eteenpäin.

Datan kerääminen ja analysointi auttavat myös tilanteissa, joissa urheilun ja valmentajan näkemykset eroavat toisistaan.

– Jos olemme valmentajan kanssa eri mieltä siitä, menikö suoritus hyvin vai huonosti, voimme katsoa sen videolta. Joskus oma tunne ei ole sama kuin se, mitä videolta näkyy, Karppinen sanoo.

Urheilijalle on kuitenkin kuormittavaa olla koko ajan tarkkailun kohteena, vaikka olisikin analyyttinen luonne, Karppinen myöntää.

– On tärkeää, ettei tule mittarin orjaksi.

Näin syntyy huippusuoritus -juttusarjassa kerrotaan, millä eväillä Lindorffin data-analyytikkona työskentelevä soutaja Eeva Karppinen ja hänen valmentajansa Ilona Hiltunen hiovat huippusuoritusta. Lue seuraava osa täältä.

21.9.2017
Tiia Lappalainen
Kuvat Ilona Hiltunen

Soutaja Eeva Karppinen: Nappiajoitus syntyy suunnittelemalla ja joustamalla suunnitelmasta

Parempia luottopäätöksiä ajantasaisella tiedolla