KASVUN KUMPPANI

Soutaja Eeva Karppinen: Nappiajoitus syntyy suunnittelemalla ja joustamalla suunnitelmasta

Soutaja Eeva Karppisen valmistautuminen olympiasoudun MM-kisoihin alkoi viime vuoden lokakuussa harjoitussuunnitelman teolla. Ajoituksessa onnistuminen voi olla ratkaiseva silaus silloin, kun erot lasketaan sekuntien murto-osissa.

Maanantaina 25.9. olympiasoudun MM-kisaurakan aloittava Eeva Karppinen sanoo olevansa urheilijanakin analyyttinen.

Maanantaina 25.9. olympiasoudun MM-kisaurakan aloittava Eeva Karppinen sanoo olevansa urheilijanakin analyyttinen.

Yksi huippu-urheilun ydinasioita on ajoitus: miten urheilijan kunto saadaan kauden tärkeimpään kisaan juuri eikä melkein kohdallaan?

– Kunnon ajoitus on huipputasolla hyvin yksilöllistä, mutta se alkaa uuden kauden suunnittelusta, olympialuokkien soutajan Eeva Karppisen valmentaja Ilona Hiltunen kertoo.

Soudussa kilpailukausi alkaa toukokuun tienoilla ja loppuu syys-lokakuussa. Harjoitusohjelmaa lähdetään suunnittelemaan kauden pääkisoista taaksepäin, ja karkeasti se koostuu kolmesta vaiheesta: peruskuntokaudesta, kilpailuihin valmistavasta kaudesta ja kilpailukaudesta. Jokainen kausi on tavoitteiltaan ja tehoiltaan hieman erilainen. Kilpailukaudella tehot kasvavat.

– Lisäksi kausien sisällä on omia jakojaan. Esimerkiksi peruskuntokausi 1:n tavoite voi olla voimanhankinta, jolloin tehdään voimaa lisääviä harjoitteita. Sitten tulee kestävyysjakso ja niin edelleen, Hiltunen kertoo.

Eeva Karppinen aloitti vuosi sitten valmistautumisen tämän vuoden olympiasoudun pääkilpailuun, MM-kisoihin Floridan Sarasotassa. Viime viikonloppuna päättyneissä kilpailuissa Karppisen sijoitus oli 16. Se ei tyydytä häntä.

– Kovuutta ja tekniikkaa pitää saada vielä paremmaksi, jotta varmuus kovilla kisatahdeilla olisi parempi. Kisat vahvistivat motivaatiota ensi kauteen ja niihin asioihin, joita pitää parantaa, Karppinen sanoi heti C-finaalisoudun jälkeen.

Hyvä soutusuoritus voi tulla milloin tahansa

Harjoitusohjelmaa joudutaan kauden aikana tarkastamaan useaan otteeseen. Vastaan voi tulla loukkaantumisia tai sairastumisia, ja soutajan jaksamiseen vaikuttaa luonnollisesti myös muu elämä. Karppiselle esimerkiksi iski flunssa juuri paria viikkoa ennen MM-kisoja, jolloin treenejä on luonnollisesti jätettävä väliin ja maltettava levätä.

Urheilijan pitää kuunnella omaa kehoaan, ja valmentajan on seurattava tarkasti valmennettavaansa.

– Kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus valmentajan ja valmennettavan välillä. Lajeissa, joissa fyysisellä suorituksella on iso merkitys, harjoittelu ei saa olla sellaista, että sitä toteutetaan väkisin, Hiltunen sanoo.

Erilaisilla kuntoa mittaavilla testeillä Karppinen ja Hiltunen kartoittavat jatkuvasti sitä, onko harjoittelu sopivalla tasolla ja voidaanko tehoja esimerkiksi nostaa tai pitääkö harjoittelutahtia keventää, jotta keho ehtii palautua riittävästi.

– Kun huippu-urheilijalla on perusta kunnossa, hän voi tehdä hyvän kisasuorituksen milloin tahansa. Ajoituksen onnistuminen on viimeinen silaus ja pienellä asialla voi huippu-urheilussa olla iso merkitys, varsinkin kun erot ovat välillä sekunnin osien eroja, Hiltunen sanoo.

– Varsinkin lähempänä kilpailukautta harjoitusohjelman kanssa edetään päivä kerrallaan. Ratkaisuja tehdään hetkessä.

Ajoitus voi osua nappiin myös kilpakumppaneilla. Soudussa sää tuo omat vastuksensa ja vaihtelunsa, joten tavoiteaikoja on vaikea asettaa yleisellä tasolla.

– Hyvä viimeistely voi kuitenkin parantaa sijoitusta monta pykälää, Hiltunen sanoo.

3.10.2017
Teksti Tiia Lappalainen
Kuvat Ilona Hiltunen

Näin syntyy huippusuoritus -juttusarjassa kerrotaan, miten Lindorffin data-analyytikkona työskentelevä soutaja Eeva Karppinen ja hänen valmentajansa Ilona Hiltunen hiovat huippusuoritusta. Lue aiempi osa täältä.

Soudun huipulle tähtäävä Eeva Karppinen: Pieni ero esiin datan avulla