PYKÄLÄT

Tarkista tämä: onko viivästyskorko laskullasi oikein?

Kun laskun eräpäivästä on sovittu etukäteen, viivästyskorko alkaa juosta eräpäivästä. Jos näin ei ole tehty, asiakkaan velvollisuus viivästyskoron maksamiseen alkaa 30 päivää laskun lähettämisestä. Erityisesti silloin on tärkeää, että viivästyskorosta annetaan laskulla oikeat ja täsmälliset tiedot.

Saatavan eräpäivästä kannattaa sopia etukäteen. Kun näin on tehty, maksun myöhästyessä viivästyskorkoa tulee maksaa sovitusta eräpäivästä lähtien.

Saatavan eräpäivästä kannattaa sopia etukäteen. Kun näin on tehty, maksun myöhästyessä viivästyskorkoa tulee maksaa sovitusta eräpäivästä lähtien.

Viivästyskorko on seurausta maksulupauksen rikkomisesta. Sillä pyritään hyvittämään viivästys laskuttajalle, mutta myös ohjamaan kuluttajia ja yrityksiä oikea-aikaiseen maksukäyttäytymiseen.

Oikeus viivästyskoron perintään on kytköksissä siihen, miten eräpäivästä on sovittu myyjän ja asiakkaan välillä. Saatavan eräpäivästä kannattaa sopia etukäteen. Kun näin on tehty, maksun myöhästyessä viivästyskorkoa alkaa kertyä heti sovitusta eräpäivästä. Jos eräpäivästä ei ole sovittu etukäteen, velvollisuus viivästyskoron maksamiseen alkaa 30 päivän kuluttua maksusuorituksen vaatimisesta – käytännössä siis kun on kulunut 30 päivää laskun päiväyksestä.

Kuluttajilla maksuaika vähintään 14 päivää, yrityksillä enintään 30 päivää

Kuluttajia koskevat laskut pitäisi lähettää niin, että laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on vähintään 14 päivää. Tämä maksuaika on myös edellytys sille, että asiakkaalta voidaan myöhemmin vaatia maksumuistutuksesta aiheutuneet kulut, jos lasku jää maksamatta.

Yrityssaatavien kohdalla samaa vaatimusta ole, ja jos eräpäivästä ei ole toisin sovittu, yrityslaskuissa voi olla – ja usein onkin – lyhyempi maksuaika. Toisaalta yritysten välisessä laskutuksessa on hyvä huomioida se, että maksuehtolain mukaan maksuaika ei saa olla 30 päivää pidempi – ellei näin sitten ole nimenomaisesti sovittu. Määräaika lasketaan laskun vastaanottamispäivästä.

Huomaa pitää korkotiedot ajantasaisina laskulla

Jos yrityksen ja sen asiakkaan välillä ei ole erikseen sovittu eräpäivästä, kuluttajalaskuissa on kerrottava voimassa olevan viivästyskoron suuruus ja ajankohta, josta alkaen viivästyskorkoa täytyy ryhtyä maksamaan. Jos nämä tiedot puuttuvat laskusta, tai jos viivästyskorosta annetaan virheellisiä tai puutteellisia tietoja, ei kuluttajalla ole velvollisuutta viivästyskoron maksamiseen.

Velvollisuus viivästyskoron maksamiseen alkaa vasta, kun kuluttaja on saanut viivästyskorosta oikeat tiedot.

Jos eräpäivä on etukäteen sovittu, kuluttajan on maksun viivästyessä maksettava viivästyskorkoa siinäkin tapauksessa, ettei laskulla etukäteen kerrota viivästyskorosta.. Yrityssaatavissa vastaavaa asiakkaan informointivelvoitetta ei ole, eli: tietojen puuttuminen laskulta ei vaikuta yrityksen velvollisuuteen maksaa viivästyskoroa.

Kuluttajan viivästyskoron määrää korkolaki

Kun asiakkaana on kuluttaja, viivästyskorko on yleinen korkolakiin perustuva viivästyskorko (1.1.-30.6.2018 7,0 %), joka määritellään viitekoron perusteella kaksi kertaa vuodessa. Tätä korkeammasta korosta viivästystilanteissa ei voi sopia. Ainoan poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa kuluttaja on jo luottoaikana maksanut yleistä viivästyskorkoa suurempaa korkoa. Tällöin maksetaan samaa korkoa myös viivästyksen ajalta, kuitenkin enintään 180 päivän ajan.

Yritykset voivat sopia vapaasti välillään käytettävän viivästyskoron. Jos muusta ei ole sovittu, maksetaan korkolain mukaista viivästyskorkoa, joka on yritysten välisessä kaupassa tällä hetkellä 8,0 %.

28.2.2018
Teksti: Ella-Riikka Normasto, varatuomari, Lindorff Oy
ella-riikka.normasto@lindorff.com

Digitaaliset laskut nopeuttavat kassavirtaa todistetusti – jopa satoja tuhansia euroja enemmän ajallaan

Laskujen maksuaika rajataan 30 päivään