MAKSAMISEN MUUTOS

Maksaminen muuttuu – mutta miten? Lue kuuden kohdan lista

Maksaminen on muutoksen kourissa. Tässä kuusi trendiä, jotka muokkaavat maksutottumuksiamme nyt ja tulevaisuudessa.

Maksamin muuttuu

Maksaminen tapahtuu yhä useammin muilla tavoin kuin käteisellä.

1. Laskujen maksaminen muutti puhelimeen

Vuosi 2016 tulee olemaan ensimmäinen vuosi, jolloin ihmiset kirjautuvat pankkiinsa enemmän mobiilisti kuin tietokoneen kautta. Älypuhelin on jo 70 prosentilla suomalaisista ja peruskansalainen kaivaa luurin esille jopa 150 kertaa päivässä. Tässä muutoksessa mobiilimaksaminen on integroitava ihmisten elämäntapaan, toteaa kehityskonsultti Elisa Lehtinen Danske Bankista.

Mobiilimaksamisen järjestelmien kehityksessä kilpaillaan siitä, kuka toimijoista parhaiten linkittyy yritysrajapintoihin ja pystyy tarjoamaan kärsimättömälle kuluttajalle nopeimmat väylät. Murroksessa kuluttajien suosiosta kilpailevat pankkien rinnalla myös muun muassa sellaiset jätit kuin Google ja Apple.

Lehtinen toteaa, että palvelu ei saa sisältää spämmiä eikä käyttäjädatan luovuttamisen pelkoa. Palvelun on myös oltava kaikkien kuluttajien hyödynnettävissä pankkiyhteydestä ja käytettävästä mobiililaitteesta huolimatta. Palveluntarjoaja ei myöskään saa rajoittaa liiaksi sitä, missä kuluttajat haluavat asioida esimerkiksi lanseeraamalla maksutavan vain omassa markkinapaikassaan.

2. Lähimaksaminen kiihtyy entisestään

Käteinen 30, pankkikortti 27, lähimaksaminen 3 – näin monta sekuntia kuluu maksamiseen kyseisillä välineillä. NFC (Near Field Communication) -tekniikalla maksutapahtuma sujuu ilman allekirjoitusta tai tunnuslukua. Kortti tai puhelin viedään muutaman sentin päähän maksupäätteestä, jolloin maksu siirtyy myyjälle.

Lähimaksamisten määrä yli kymmenkertaistui Suomessa vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Kova kasvu selittyy – paitsi alhaisella lähtötasolla – myös sillä, että lähes kaikki suomalaiset pankit tarjoavat nyt asiakkailleen lähimaksukorttia. Tänä keväänä kehityskulku on jatkunut niin, että lähimaksun voi suorittaa myös puhelimella, tosin tällöin vaaditaan PIN-vahvistus.

3. Käteinen kuolee sukupuuttoon – mutta kuinka nopeasti?

Vähittäismaksaminen sähköistyy, kun kortti- ja mobiiliteknologian kustannustehokkuus ja käyttömukavuus paranevat. Käteinen raha menettää merkitystään, mutta voitaisiinko siitä luopua kokonaan?

Jo tällä hetkellä käteinen on saanut korvaajakseen virtuaalirahaa. Tunnetuin näistä lienee Bitcoin, joka on kuitenkin arvonvaihtelunsa vuoksi ollut vastatuulessa. Maailmalla tehdään tällä hetkellä 140 000 bitcoin-siirtoa päivässä, kun sähköisten maksujen määrä on yli miljardin kappaleen. On myös varteenotettavaa pohtia, voisiko raha olla jatkossa pelkästään virtuaalista. Mihin välikappaleita edes tarvitaan?

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kehitys voisi jo käydä käteisen poistumista kohti, mutta muualla Euroopassa setelit ja kolikot ovat vielä vähittäismaksuissa hallitseva maksutapa. Kreikassa ja Venäjällä yli 90 prosenttia vähittäismaksuista tehdään käteisellä ja Saksassakin lähes 80 prosenttia. Käteinen ei markkinaehtoisesti vielä kuole pitkään aikaan.

4. Kuluttajat pitävät kiinni paperilaskusta

Joka kuukausi yritykset lähettävät laskunsa vastaanottajille mitä moninaisin tavoin. Yritysten välillä kulkevat verkkolaskut, mutta kuluttajat pitävät vielä kiinni paperilaskuista. Suomalaiset käyttävät kyllä verkkopankkia – mutta naputtelevat mielellään laskutietonsa sinne itse, ihmettelee Lindorffin kehitysjohtaja Arttu Hollmérus.

Yrityksissä on viime vuosina kuljettu kohti paperitonta laskutusta. Samalla välittäjinä toimivat operaattorit, kuten Basware tai Tieto ovat myös lähteneet hyödyntämään laskudataa ja tuoneet sen ympärille erilaisia lisäpalveluita, kuten rahoitustuotteita.

Yksityisellä puolella kuluttajan kynnyksenä on sopimuskäytäntö, sillä e-laskutukseen siirtyminen vaatii sopimuksen ja siis tietää vaivannäköä. Myöskään paperilaskusta ei haluta luopua, sillä se koetaan yhä edelleen konkreettiseksi muistutukseksi maksusta. Sama asetelma näkyy verkkokaupassakin: Suomalaisista ja ruotsalaisista noin kolmasosa suosii yhä laskulla maksamista, kun taas Tanskassa laskutusvaihtoehdon valitsee vain 8 % kuluttajista.

Tarvittaisiin parempia digitaalisia palveluja ja sujuvampi käytäntö, sanoo Hollmerus. Kuluttajien on tutkittu jatkavan helposti esimerkiksi kuukausiveloitteisten palvelujen käyttöä, kun maksamisesta ei tarvitse tehdä jatkuvasti päätöksiä. Kontrollin mahdollisuus pitää säilyttää, mutta toisaalta maksamisen pitää olla helppoa ja näkymätöntä.

Lindorffin kehitysjohtaja Arttu Hollmérus

– Suomalaiset käyttävät kyllä verkkopankkia – mutta naputtelevat mielellään laskutietonsa sinne itse, ihmettelee Lindorffin kehitysjohtaja Arttu Hollmérus.

5. Scifi-leffa tuli lihaksi: biotunniste ja naamavippi

Voisiko sekä kännykän että lompakon jättää kotiin ostoksille lähtiessä? Kasvojentunnistusteknologia tai erilaiset biometriset tunnistusjärjestelmät voisivat toteuttaa tämän haaveen.

Esimerkiksi suomalaisen Uniqulin kasvojentunnistuskonsepti on suoraviivainen. Asiakkaan kävellessä kassalle kamera kuvaa ja tunnistaa asiakkaan hetkessä. Kassalla tabletin ruudulle avautuu asiakkaan sähköinen lompakko. Asiakas painaa ’ok’ hyväksyäkseen maksun – ja raha vaihtaa omistajaa. Toimitusjohtaja Ruslan Pisarenko Uniqulista kertoo, että maksu hoituu sekunnissa tai kahdessa.

Maailmalla yleisin tunnistautumiskeino on sormenjälki, mutta myös silmän iirikseen tai verkkokalvoon perustuvia ratkaisuja kehitellään. Kun yleisesti hyväksytty löytyy, biometriset tunnisteet upotetaan osaksi koko maksamisen prosessia.

6. Pirstaleiden jälkeen kokonaiseksi?

Pankki puhelimessa, laskut verkossa, monia käyttäjätunnuksia ja salasanoja muistettavana. Vieläkö palveluntarjoajien määrä kasvaa, vai vakiintuvatko parhaat käytännöt yhteisiksi? Miten turvallisuusvaatimuksiin vastataan?

Kuluttajaa helpottaa, kun tunnistautuminen yhtenäistyy ja tulevaisuudessa palvelut avautuvat samalla tunnuksella. Lompakon täysinäiset korttitaskut puolestaan keventyvät sähköisten korttien yleistyessä. Biotunnisteet ja virtuaaliset palvelut ratkaisevat osan ongelmista, mutta asiantuntijat odottavat vielä jotain isompaa.

Tietoturvavastuuta kasataan jatkossa yhä enemmän kuluttajalle, kun kentälle mukaan tulee Applen ja Googlen tyyppisiä toimijoita sekä teleoperaattoreita. Perinteiset pankit ovat muun muassa pankkiliiketoimintaa ohjaavien lakien ja korkeiden tietoturvavaatimusten alaisuudessa, mutta uusia toimijoita tämä ei välttämättä velvoita.

Pohjoismaissa tukena ovat vahvat yhtenäiset standardoinnit, muun muassa Euroopan parhaiten toimiva viitemaksustandardi. Uudet toimijat puolestaan haastavat helppokäyttöisillä applikaatioillaan. Maailma liikkuu nopeasti jo kahdessa-kolmessa vuodessa, ja kuka tietää, mitä kuluttajat silloin ajattelevat?

Asiantuntijat arvioivat, että tarjoajien määrä kasvaa siihen asti, kunnes yritysyhteistyön ja pilotointien kautta kuluttajien ostokäyttäytyminen ja tietoisuus muuttuu. Myös maksupalveluiden brändiarvon tulee olla kohdallaan.

Pohjoismaisen kokemuksen peilaten markkinoilla voi olla kerrallaan vain pari määräävää massoille suunnattua maksupalvelua. Haasteena onkin yhdistää kuluttajien ja yritysten tarpeet tässä muutoksessa. Kuka liittoutuu kenenkin kanssa ja mistä tulee vallitseva ekosysteemi, sitä odotellaan.

Teksti: Sami Anteroinen ja Anneli Frantti
Kuvat: Mika Okko ja iStock

Lue lisää:

Katoaako käteinen?

 

Kysyimme: Millainen on maksamisen tulevaisuus?