PYKÄLÄT

Ulosottovelallisen työllistymisen kannustinloukut arvioitaviksi

Ulosotossa olevien velallisten määrä kasvoi hienoisesti vuonna 2016. Yhtenä ulosottovelkojen hoitamisen esteenä on pidetty velallisen työllistymisen kannustinloukkuja. Nyt oikeusministeriön työryhmä pohtii, miten kannustinloukkuja purettaisiin.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän arvioitavana on muun muassa ulosoton suojaosuuden korottaminen ja sen vaikutukset.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän arvioitavana on muun muassa ulosoton suojaosuuden korottaminen ja sen vaikutukset.

Viime vuonna ulosotossa oli yli 550 000 eri velallista. Näistä suurin osa, lähes 500 000 oli yksityishenkilöitä, joiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin kaksi prosenttia. Myös uusien velallisten määrä ulosotossa lisääntyi. Valtakunnanvouti Juhani Toukolan mukaan joukossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja maksuvaikeudet ovat lisääntyneet.

Yhtenä ongelmana ulosottovelkojen hoidossa on pidetty työllistymistä jarruttavia kannustinloukkuja. Tähän oikeusministeriö on nyt vastannut asettamalla työryhmän, joka etsii ratkaisuja ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi.

Työryhmän arvioitavana on muun muassa ulosoton suojaosuuden korottaminen ja sen vaikutukset. Tarkoituksena on selvittää myös muita ratkaisukeinoja, jotka kohdistuisivat nimenomaan pitkään työttöminä olleisiin velallisiin. Työryhmän ehdotuksen odotetaan valmistuvan 30.6.2017 mennessä.

Ulosmittauksia selvästi viime vuotta enemmän

Vaikka ulosotossa on paljon velkoja, summat eivät aina ole kovin suuria. Noin 40 prosentilla ulosottovelallisista velkaa oli korkeintaan 1 000 euroa, ja kolmella neljäsosalla velallisista velka alitti 10 000 euron rajan.

Kaiken kaikkiaan ulosottoon saapui viime vuonna rahasaatavia perittäväksi 2,8 miljardin euron arvosta. Ulosmittauksia toimitettiin yli 860 000 kappaletta, yli 150 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ulosmittausten kasvuun on vaikuttanut mm. ulosoton tietojärjestelmän tekninen kehitys.

40 prosenttia ulosottoveloista hoituu maksamalla

Ulosmittauksissa suurin osa kohdistuu velallisen palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon. Valtaosa ulosoton perintätuloksesta kertyykin toistuvaistulon ulosmittauksesta, maksusuunnitelmista tai maksukehotuksen avulla. Omaisuuden myynnit kohdistuvat pieneen osaan, hieman yli puoleen prosenttiin velallisista.

Maksamalla selviytyneiden osuus kaikista velallisista oli viime vuonna 40 prosenttia. Uusista velallista veloistaan selviää maksamalla vanhoja velallisia selkeästi suurempi osuus, 52 prosenttia.

Jos velkaa ei makseta tai ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta ei ole, asia palautetaan velkojalle estemerkinnällä. Vaihtoehtoja ovat tällöin varaton, varaton ja tuntematon, vanhentuminen tai jokin muu erikseen ilmoitettu perinnän este.

Vuonna 2016 esteellisenä velkojille palautui noin 592 000 asiaa. Valtaosa, noin 88 prosenttia esteistä johtui velallisen varattomuudesta.

Ulosoton perintätulos oli vuonna 2016 suunnilleen edellisvuotisella tasolla, noin miljardissa eurossa.

11.4.2017
Lähteet: oikeusministeriö, Tilastokeskus, Valtakunnanvoudinvirasto

Lakiesitys: Ulosottomenettely päivittyy