BLOGI

Maksuviiveet ennakoivat Anttilan konkurssia

Maksuhäiriömerkintöjä ei Anttilalle ehditty kirjata ollenkaan. Miksi yrityksissä tyydytään arvioimaan asiakkaiden maksukykyä ja tekemään luottopäätöksiä usein vain maksuhäiriötietoihin nojaten? kysyy Juho Putkonen.

Katson tässä kirjoituksessa peruutuspeiliin ja palaan takaisin viime kesänä uutisoituun Anttilan konkurssiin. Sen taustalta löytyy nimittäin hyvä muistutus suomalaisten yritysten luottopäätösten heikkoudesta, riskistä, joka voi realisoitua kun yritysluotonannossa nojataan siihen, mihin on aina ennenkin nojattu: omaan reskontraan ja julkisiin maksuhäiriöihin.

Anttilan maksuhäiriöt

Anttilalle ensimmäinen maksuhäiriömerkintä rekisteröitiin vasta konkurssin jälkeen heinäkuussa. Vaikka tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja olisi aktiivisesti seurannut asiakkaansa julkisia rekisteritietoja, siitä ei olisi mitään hyötyä, jos keskeisenä mittarina olisi ollut maksuhäiriötieto.

Anttilan maksuviiveissä eli perintään siirtyneissä tavarantoimittajien ja kumppaneiden saatavissa tapahtui puolestaan dramaattinen muutos jo helmi-maaliskuussa. Tuolloin Anttilan erääntyneiden laskujen kappaleet ja euromäärät alkoivat jyrkästi nousta. Näiden tietojen valossa konkurssi olisi ollut nähtävissä noin 4 kuukautta ennen kuin hakemus jätettiin.

Konkurssi kaatui 478 velkojan syliin

Kuinka moni velkojista olisi voinut välttää tai ainakin pienentää tappioitaan, jos asiakasseurannassa olisi käytetty hyväksi maksuviivetietoja ja myyntihanat olisi pantu kiinni jo kevättalvella? Uskallan väittää, että moni. Suurin ongelma maksuhäiriötietojen kohdalla ei ole niiden ikä sinänsä (yrityksille ensimmäinen julkinen maksuhäiriö rekisteröidään aikaisintaan 3 viikkoa laskun eräpäivän jälkeen) vaan se, että juuri ennen merkintää asiakas tyypillisesti velkaantuu todella nopeasti ja moneen suuntaan.

Yrityksellä kuin yrityksellä on kymmeniä tai satoja kumppaneita, joilla on jatkuvasti avoimia saatavia myyntireskontrassaan – ja kun korttipino kaatuu, se kaatuu nopeasti. Anttilan konkurssipesälläkin on 478 yritystä velkojana.

Esimerkin valossa on enemmän kuin aiheellista kysyä: Miksi suomalaiset yritykset tyytyvät tekemään luottopäätöksen paljolti vanhentuneen maksuhäiriötiedon pohjalta? Suhteessa kaikkiin muihin muutoksiin ympärillämme luottopäätösten maailma yritysten välisessä bisneksessä tuntuu luvalla sanoen pysähtyneeltä. Luotonannossa on käytössä ihan samat menetelmät, reunaehdot ja datat kuin vuosikymmeniä sitten. Tiliasiakkuuksia avataan ja niitä seurataan muutaman julkisen rekisterin ja oman reskontran tuottaman tiedon nojalla, ehkä jokunen tekninen integraatio on rakennettu välittäjäksi.

Muuttuva maailma ja datan mahdollisuudet koskevat myös luottopäätöksiä

Tässä nykyisessä maailmassa tietoa on mahdollista koota sadoista ja tuhansistakin lähteistä, sieltä missä muutos ensin havaitaan. Tietoja voidaan myös älykkäästi yhdistellä ja analysoida suhteellisenkin helposti. Suosittelen luotonannosta ja asiakkuuksista vastuussa olevia pysähtymään hetkeksi ja havahtumaan – mahdollisuudet ympärillämme koskevat myös luottopäätösten maailmaa. Käsite luottoriski voi saada ihan uuden merkityksen!

Yritysten välisessä kaupassa lasku on käytännössä ainut maksutapa, ja niitä toimitetaan Suomessa noin 500 miljoonaa kappaletta vuosittain. Jokaisen laskun maksamista kertyy dataa, tietoa maksukäyttäytymisestä. Tätä dataa voidaan jo nyt hyödyntää osana luottopäätöstä. Jos sinun yritysasiakkaallasi olisi kolme avointa laskua perinnässä, mutta ei vielä julkista maksuhäiriömerkintää, olisitko valmis myymään luotolla?

16.2.2017
Kuva Linda Macken

Maksamisen data takaa hyvän luottopäätöksen